sunnuntai 28. elokuuta 2016

26.-28.8.2016 - kosteikkoja ja kahlureita

Perjantaina lähdin heti koulun jälkeen ajelemaan emännän kanssa kohti Oulua. Pöyliövaaran kohdalla tien yllä leijaili hetken ajan hiirihaukka, joka saattoi hyvinkin olla yksi alueella kesällä rengastamistani poikasista. Pudasjärven ABC:n pihalla lepatteli puolestaan amiraaliperhonen. Illan ohjelmassa oli kosteikoista vesiensuojelun työkaluna tohtoriksi väitelleen kurssikaverimme Satu Maaria Karjalaisen karonkka hotelli Lasaretissa, jossa ilta sujuikin leppoisasti puolenyön paremmalle puolelle asti.

Lauantaiaamuna nakkasin Anittan yliopistolle lukion maantiedon opettajille suunnattuun koulutukseen, ja hetken vallitsevaa säätä ja päälle puskevaa myrskyä pähkäiltyäni suuntasin retkelle Tauvoon. Päästyäni viimein Munahiedalle ilma oli vielä kirkas, mutta tuuli jo melkoinen.


Etelän puoleinen myräkkä oli nostanut veden poikkeuksellisen korkealle, joten kahlaajia ja muitakaan lintuja ei tarvinnut kaukaa hakea. Kaukoputkea ja havainnoitsijaakin ravistellut Rauli -myrsky hankaloitti kuitenkin sekä määrittämistä että lintujen laskemista, joten yritin kävellä mahdollisimman lähelle rantahietikolla ruokailleita kahlureita.

Lähisärkän kahlaajaparvessa oli ainakin 110 suosirriä, 90 suokukkoa, 10 tylliä, 2 valkovikloa ja pikkusirriä sekä komea vanha tundrakurmitsa.


Isosirrejä laskin muiden kahlureiden seasta enimmillään 28 kappaletta...



...ja pulmussirrejä kuusi.





Paikalla pyöri vielä kaksi pikkutiiraakin - vanha ja nuori lintu.



Taivas tummui nopeasti rannalla ollessani ja yhtäkkiä alkoi tuulen mukana tulla myös vettä.


Sade oli niin raju, että jo ensimmäinen kuuro ajoi kaikki kahlaajat lentoon ja kastuin itsekin saman tien läpimäräksi. Autolle päästyäni jouduinkin vaihtamaan sukkia lukuunottamatta kaikki vaatteet kuiviin.

Ouluun palattuani hain Anittan Linnanmaalta ja piipahdettuamme vielä velipojan luona lähdimme palailemaan Kemijärvelle. Kotimatkan ainoiksi havainnoiksi jäivät pian Jäälin jälkeen Kuusamontien yli lentänyt vanha merikotka ja jossakin Ranuan puolella tiellä patsastellut kettu.

Sunnuntaina kävin iltapäivällä pyöräilemässä lenkin Jätevesijärvellä. Tuuli oli edelleenkin melko navakka ja tunnelma muutenkin syksyinen. Vesilinnut olivat vähentyneet reilusti ja mielenkiintoisempaa lajistoa edustivat lapasorsa ja punasotka - yksi molempia lajeja. Lietteillä näkyi kolme tylliä ja puolenkymmentä suokukkoa ja taivaalla kaarteli jokunen kurki.

Altaan vieressä olevan kentän yllä lenteli ilokseni kaksi lapinkirvistä sekä lapinsirkku, ja kärppä kävi nappaamassa myyrän aivan edestäni rantatieltä. Paikalla oli myös nuori jänis, joka ei ollut oikein moksiskaan vaikka kävelin sen ohi vain noin viiden metrin päästä.

Paluumatkalla vaihdoin tovin kuulumisia sienestämässä olleiden Hietajärven Teuvon ja Antoninan kanssa. Päästyäni Pitkällesillalle jouduin puskemaan ihan tosissani vastatuulta vasten, kunnes... vastaani lensi nuori karikukko! Yllättyneenä pistin pyörän parkkiin ja lähdin linnun perään, ja jahdattuani sitä tovin sain napattua pengertien etelärannalla kähmyilleestä linnusta putken läpi muutaman dokumenttikuvankin.


torstai 25. elokuuta 2016

21.8.2016 - Mellanaavan lintusia

Sunnuntaina herätys oli taas kello 03, jolloin alkoi myös olympialaisten keihäsfinaali. Pakkailin kamani autoon koko yön jatkuneen sateen vielä ropistessa, mutta ajettuani asemalle keli näytti jo paremmalta - kuten oli luvattukin. Saatuani verkot pyyntiin alkoi kuitenkin taas sataa, ja jouduin laittamaan osan verkoista joksikin aikaa pauloille samalla kun hain aamuvirkuimmat linnut rengastettaviksi.

Aamun ensimmäisten lintujen joukossa oli taas pikkusirkku - nyt sulkasatoinen vanha lintu - jota kuvatessani saapui Holapan Raimokin sopivasti paikalle.


Kohta linnun vapautettuamme paikalle saapui myös Osmosen Olli, joka oli Sirjolan Eskon kanssa perustanut koko rengastusaseman - ja hyvää työtä he olivat kyllä tehneetkin, sillä asemarakennus oli oikein hyvä, verkkolinjat järkevästi sijoitetut ja hyvin raivatut ja verkkokepit jämerät ja helppokäyttöiset. Käytin tänäkin aamuna vain kymmentä verkkoa, vaikka keppejä olisi ollut valmiina jo neljälletoista, ja jokunen valmiiksi raivattu hyvännäköinen paikka oli vielä ilman keppejäkin. Jos avustajia olisi ollut käytössä olisi verkkomäärää voinut helpostikin kasvattaa.

Raimon tavoitteena oli ollut päästä kuvaamaan sinirintoja, ja niitä oli tänäkin aamuna ihan mukavasti tarjolla.


Raimon kuviin päätyi tosin myös rengastajakin...


Epävakainen sää aiheutti sen, että lintuja tuli nyt selvästi edellisaamua vähemmän, joten ehdin kiertää Ollin kanssa aluetta vähän laajemmin, ja näimme mm. kaksi varpus- ja kaksi sinisuohaukkaa.

Muiden lähdettyä saapui sitten Eskokin paikalle. Fiksatessani yhtä verkkokeppiä uuteen paikkaan kuulin vielä lapinkirvisen, mutta pian puolen päivän jälkeen alkoi lintujen liikkuminen olla niin vähäistä että aloin ottaa verkkoja alas. Silti aamun rengastussaalis oli ihan mukava eli 48 lintua, jotka osuivat lajeittain seuraavasti: sinirinta 17, pajusirkku 16, niittykirvinen 4, pajulintu 4, leppälintu 2, laulurastas 1, punakylkirastas 1, räkättirastas 1 ja järripeippo 1.



Lähdin asemalta suoraan kotimatkalle, joskin piipahdin taas pikaisesti Kaunispäällä ja Porttipahdan padolla. Havikseen asti pääsivät vain Porttipahdan sääksi ja 33 isokoskeloa, Peurasuvannossa lennellyt räystäspääsky ja Pelkosenniemen kuntarajan kieppeillä vastaan lentänyt hiiripöllö - joka näyttäytyi itse asiassa lähes täsmälleen samassa paikassa jossa näin hiiripöllön myös huhtikuussa Varangilta palatessamme.

19.-20.8.2016 - Mellanaavan aloitus

Perjantaina lähdin heti koulupäivän jälkeen ajelemaan kohti pohjoista. Ivalon Mellanaavalle oli rakennettu kesän aikana rengastusasema, ja minut oli pyydetty ensimmäisenä rengastajana testaamaan sitä. Matka sujui joutuisasti olympialähetyksiä kuunnellessa, ja ainoiksi haviksiksikin päätyivät vain Kairalassa näkynyt iso varisparvi ja Porttipahdan padolla lennelleet naurulokit. Iltasella saavuin Ivaloon, kävin kaupassa ja majoituin Sirjolan Eskon ja Annikin rantamökkiin. Kävin vielä koko asemahankkeen ideoineen Eskon kanssa katsomassa aseman virkaa toimittaneen työmaaparakin sijainnin ja verkkopaikat, ja sitten aloinkin koota voimia aikaista herätystä varten.

Aamukolmelta kömmin ylös ja aamupalan syötyäni ajoin Jätevedenpuhdistamon portille, kävelin asemalle ja aloin pistää verkkoja pyyntiin samalla kun kuuntelin radiosta yön yleisurheilufinaaleita. Pientä häikkää aiheutti se, että verkkokepit oli laitettu paikalleen mittanauhan avulla, ja jouduin siirtämään lähes joka toisen kepin paikkaa, että sain venytettyä verkot paikoilleen. Joskus aamuviiden maissa olin saanut mukanani kantamani yhdeksän verkkoa pyyntiin, ja laitoin hetken mielijohteesta mukana tuomani mankan aseman pihalle soittamaan pikkusirkun laulua. Ja melkein saman tien lähiverkkoon pölähtikin pari lintua, joista toinen oli pikkusirkku!


Aamun valjettua lintuja alkoi liikkua oikein mukavasti, joten tekemisestä ei ollut pulaa kiertäessäni verkkoja ja mitatessani ja rengastaessani lintuja asemalla. Eskokin saapui paikalle jo aamuvarhaisella, ja samantien verkkoon pölähti aamun toinen mukava yllätys - valmiiksi renkaallinen vanha pajusirkkukoiras! Pajusirkku vaikuttikin olevan aamun valtalaji, joskin kohta alkoi verkoista tulla hyvin myös sinirintoja ja mahtuipa aamulintujen joukkoon leppälintu ja västäräkkikin.



Myös Honkolan Juhani oli saapunut alueelle ekopinnaretkelle, ja ottikin minusta muutaman ruudun juuri kun olin rengastamassa vanhaa lapintiaispariskuntaa.




Paikallisista harrastajista myös Sydänmetsän Mauri piipahti asemalla katsomassa miten hyvin rengastustoiminta oli lähtenyt paikalla käyntiin - ja hyvinhän se lähti... Varsinkin kun älysin viimein laittaa kymmenennenkin verkon pyyntiin aivan aseman vierustalle, jossa lintuja näytti liikkuvan kaikkein parhaiten. Keli oli erittäin hyvä ja lintuja tuli tasaisesti alkuiltapäivään asti, jolloin niiden tulo loppui viimein kuin seinään. Päivän rengastussaaliiksi kertyi mukavat 101 lintua, jotka jakaantuivat lajeittain seuraavasti: pajusirkku 33, sinirinta 31, pajulintu 22, talitiainen 4, hömötiainen 3, leppälintu 2, lapintiainen 2, västäräkki 1, laulurastas 1, räkättirastas 1 ja pikkusirkku 1.


Verkkokierroksilla ehdin havaita lisäksi vain sinisuohaukan, piekanan ja kuolleen vesipäästäisen.


Viimeinenkin verkko oli otettu pois pyynnistä iltapäivällä noin kello 16 aikoihin, ja loppupäivä meni taas Sirjoloilla varsin leppoisissa merkeissä - eli syöden, saunoen ja olympialaisia katsoen.

10.-18.8.2016 - arjen alkua

Keskiviikkona koulutyö käynnistyi jo toden teolla, ja ensimmäisten arkiviikkojen retkeilyintoon vaikuttivat jossakin määrin negatiivisesti myös käynnissä olleet Rion olympialaiset. Torstaina sain koululle viestin K-supermarket Kauppapaikan hedelmätiskiltä löytyneestä eksoottisen näköisestä hepokatista, jonka kävin hakemassa hoitooni. Laitoin otuksesta kuvan Oulun hyönteiskerhon Facebook -sivuille, jossa laji tunnistettiin puistohepokatiksi tai joksikin sitä muistuttavaksi keski- tai eteläeurooppalaiseksi lajiksi. Otus oli tavattu ensimmäisen kerran espanjalaisten mandariinien luota, joten saattoihan se olla saapunut vaikkapa juuri niiden mukana...


Lauantaina kävin pyöräretkellä Jätevesijärvellä, jonne mennessä näin Kallaanvaaran koulun alamäessä neitoperhosen ja Keitele Groupin alueella laidunsi jälleen muutamia poroja.


Altaalla oli taas melkoinen kuhina. Vesilintuja edustivat mm. 225 haapanaa, 130 tavia, 10 sini- ja 10 jouhisorsaa, kaksi lapasorsaa, 70 tukkasotkaa, 90 telkkää ja 14 uiveloa. Punasotkan poikaset, joita näkyi nyt neljä kappaletta, tekivät alueella jo lentoharjoituksia. Kahlaajia edustivat töyhtöhyyppä, 7 tylliä ja liroa, neljä suokukkoa, kaksi lapinsirriä ja rantasipiä sekä taivaanvuohi. Altaan päällä pyörähti vanha merikotka ja näkyipä siellä varpushaukka ja tervapääskykin. Myös rantapuskissa oli vilkasta, sillä niissä pyöri ainakin 25 viherpeippoa, 20 pajulintua ja kolme sinirintaa.

Paluumatkalla Pitkänsillan edustalla näkyi 7 härkälintua, pilkkasiipinaaras, kaksi kalatiiraa (vanha ja nuori) sekä nuori pikkulokki. ABC:n rannassa lenteli puolestaan nuori naurulokki, Hannantien edustalla kahlaili kaksi tylliä ja uimarannalla kaksi pikkutylliä.

Myös sunnuntaina pyörähdin pyörällä kaupungilla. Järvellä uiskentelivat jo tutuiksi tulleet joutsenpoikueet ja Hannantien pysäkille näkyi tyllien ja rantasipin lisäksi ampuhaukka. Riekonniemestä löysin kaukana Tohmon suunnalla kaartelevan kanahaukan ja Pöyliöjärven lajistoa edustivat edellispäivän pikkutyllien lisäksi mm. 12 harmaalokkia ja kaksi kaakkuria.

Alkuviikon koulumatkapyöräilyjä piristivät puolestaan mm. venesatamassa laiduntaneet porot.


Sähköposti toi viikon varrella taas muutamia rengaslöytöjä kesällä 2015 täällä Kemijärvellä rengastamistani linnuista. Yksi muuttohaukkanuorukainen oli kohdannut jo tiensä pään Saksassa, mutta ilahduttavampia havaintoja olivat rengastajan Virossa kontrolloima punatulkku ja niin ikään Saksasta löytynyt vihervarpunen.

Torstaina koululla oli jo koulukuvaus, ja järjestäydyttyämme pihalle peruskoulun yhteiskuvaa varten lepatteli ylitsemme neitoperhonen. Iltapäivän välituntivalvonnan kruunasi puolestaan kaksi pihan ohi lentänyttä pähkinähakkia ja alkuillan pyörälenkillä näkyi taas ampuhaukkakoiras - nyt venesatamassa.

maanantai 15. elokuuta 2016

5.-9.8.2016 - kesäloman loppupäivät

Viimeisen lomaviikon ohjelmaa tahditti pitkälti Kemijärven japanilaisen ystävyyskunnan Sobetsun oppilasryhmän vierailu. Majoitimme torstaista sunnuntaihin kolme tyttöä, joista yksi oli perheestä jonka luona itse asustelin Iinan kanssa viime lokakuussa.

Perjantaina sobetsulaisille oli järjestetty kaupungin puolesta mm. salibandyn peluuta ja muuta ohjelmaa, ja kävellessämme hakemaan heitä kaupungilta lensi vastaamme ampuhaukka. Iltasella kävimme katselemassa maisemia Kotavaaran näkötornista (tilhen siristessä naapuripuussa) ja tulistelimme ja uimme Kalkonniemessä.



Lauantaina lähdimme koko japanilaisporukan kanssa Pyhätunturiin, jossa kävimme ensin lenkin Pyhänkasteenputouksella ja nousimme sitten hissillä tunturin laelle Tsokkaan ruokailemaan.



Tämän vuoden sobetsulaisryhmässä oli peräti 27 oppilasta ja kuusi aikuista.


Kemijärvelle palattuamme kävimme vielä tyttöjen kanssa Pöyliöjärven puolella uimassa, jonka jälkeen he saivat saunoa meillä niin pitkään kuin halusivat. Metelistä päätellen hauskaa kuului olevan!

Sunnuntaina kävin japanilaisten lähdettyä pyöräilemässä lenkin kaupungilla. Särkikankaan edustalla oli jonkinmoiset lietteet, joilta löysin pari töyhtöhyyppää, valkoviklon, kolme liroa, kolme rantasipiä ja yllätyksekseni myös harmaahaikaran.



Pitkänsillan pohjoispuolella seisoskeli puolestaan syksyn ensimmäinen merimetso ja sairaalan rantaan näkyi kaksi naaraspukuista pilkkasiipeä ja kahdeksan härkälintua.

Maanantaina alkoi paluu arkeen, sillä aamulla meidän piti käydä Rovaniemellä ja iltapäivällä oli syksyn ensimmäinen kaupunginhallituksen kokous. Rovaniemeltä palatessa havikseen päätyi sinisuohaukka. Tiistaina alkoi koulutyö suunnittelupäivän merkeissä, jonka jälkeen ajoin taas pyörälenkin kaupungilla. Harmaahaikara patsasteli edelleen sunnuntaisella paikalla, ja samalta seisomalta näin myös vanhan merikotkan. Pitkänsillan luota näin nuoren kuovin ja sairaalan rantaan näkyi nyt peräti 9 vanhaa härkälintua, pari kuikkaa ja kaakkuria sekä kaksi tukkakoskelopoikuetta.

sunnuntai 14. elokuuta 2016

1.-4.8.2016 - Jätevesijärven lintuja

Palattuamme taas Kemijärvelle kävin heti muutaman päivän sisällä peräti kolmeen otteeseen Kallaanvaaran entisen sellutehtaan Jätevesijärvellä. Maanantainen retki alkoi oikein mallikkaasti, sillä jo menomatkalla löysin Pitkänsillan pohjoispuolelta lentävän harmaahaikaran. Tehdasalueelle saavuttuani näin ensimmäiseksi saalista kantavan varpushaukan sekä kaksi ruskosuohaukkaa ja yrittelin sitten pitkän tovin laskea tuulisella järvellä osittain aika pahassa vastavalossa uiskentelevia vesilintuja. Laskettuani ensin määritysetäisyydellä olleet haapanat (260), tavit (190) ja jouhisorsat (15) päätin ottaa kokonaissumman kaikista altaalla kelluvista vesilinnuista. Yllätyksekseni päädyin laskuissani aika tarkkaan tuhanteen lintuun! Muuta lajistoa edustivat tavalliseen tapaan laulujoutsen, sinisorsa, tukkasotka, telkkä ja uivelo. Tuttu punasotkapoikuekin tuli nyt näytille ja löysin ilokseni myös kaksi lapasorsapoikuetta.

Lokit olivat jo häipyneet yhtä harmaalokkia lukuunottamatta, mutta kahlaajalajistoa edustivat pikkutylli (2), tylli (4), suokukko (7), lapinsirri (1), suosirri (2), rantasipi (1), mustaviklo (1), valkoviklo (3), liro (29) ja taivaanvuohi (1 yksilö). Paluumatkalla laskin vielä Pitkältäsillalta kaksi joutsenpoikuetta ja neljä härkälintua, joista toinen pari oli pesällään kaukana sillan eteläpuolella.

Tiistaina painelin sitten Korhosen Jorman ja Puikon Eskon kanssa heti aamusta jutuntekoon, jonka aloitimme kiltisti sallitulta alueelta Kallaanvaaran rinteestä - jonne näimme myös altaan pohjoisreunalla lennelleen vanhan merikotkan.


Koska juttua tehtiin paitsi Lapin radioon myös Lapin TV -uutisiin tarvittiin kuitenkin kuvamateriaalia myös alueen sisältä - jonne en oman kulkulupani nojalla voinut ketään ulkopuolista viedä. Kevyen puhelinrumban jälkeen lupa kuitenkin heltisi, ja pääsimme (odotettuamme ensin hetken työmaalla tapahtunutta räjäytystä) kuvauskeikalle aivan altaan äärelle - jossa jouduin sielläkin sitten poseeraamaan virallisia uutiskuvia varten.  (Tässä kuvassa osoitin paikkaa, jonne toivoisin Stora Enson, kaupungin ja mahdollisesti myös Keitele Groupin rakentavan lintutornin tai muun tarkkailupaikan, josta allasta olisi helppo havainnoida!).


Koskapa maanantaina iso osa vesilinnuista oli jäänyt minulta laskematta palasin paikalle vielä torstaina. Nyt lintuja näkyi kuitenkin alkuviikkoa vähemmän, ja vaikka laskentaolosuhteet olivat edelleenkin varsin haastavat ynnäsin paikalta ainakin 280 haapanaa, 170 tavia, 70 tukkasotkaa, 60 telkkää, 20 jouhisorsaa, 13 sinisorsaa, kolme uiveloa ja yllätyksekseni myös pilkkasiipinaaraan. Laskennan hankaluudesta ja lintujen piilottelevuudesta kertokoon vaikkapa se, etten löytänyt nyt ollenkaan paikalla oleskelevia punasotka- ja lapasorsapoikueita. Kahlaajalajistoa edustivat jälleen pikkutylli, tylli, lapinsirri, rantasipi, valkoviklo, liro ja taivaanvuohi, mutta harmaalokki oli saanut nyt seuraansa myös neljä nuorta naurulokkia. Muita mainittavia haviksia olivat tervapääsky ja altaalla tolpan nokassa nököttänyt muuttohaukka.

31.7.2016 - kotia päin

Sunnuntaina starttasimme jo aamusella Kilpisjärveltä kohti kotia. Ajelimme samalta istumalta Kittilään asti, jossa piipahdimme ensin Levillä toteamassa Seikkailupuiston olevan juuri menossa kiinni lähestyvän ukkosen takia (aivan kuten tullessammekin), ja pidimme sitten pidemmän evästauon kirkonkylällä Karinokan lintutornilla.



Ihan ilman havaintomerkintöjä emme tornikäynnistä tai muutenkaan kotimatkasta selvinneet, sillä lintutornin edustalla pyörähti näillä seuduilla varsin omituinen ilmestys - nokikana.